Teoreettinen loma

Tuntuupa oudolta yrittää olla tekemättä yhtään mitään. Tänäänkin oli pakko yrittää keksiä itelleen jotain aktiviteettia, kun tuntu ettei vaan voi yksinkertasesti olla hetkeäkään paikoillaan. Innostuin sitten tekemään mosaiikkijoulukuusia, mutta palat loppu vähän kesken joten lopputulos on hieman vajaa.

Keskeneräisiä...

Olisin tilannut lisää paloja, mutta ärsytyksekseni huomasin, että nettikaupassa yhden neljän euron palapussin hinnaksi tulee postikuluineen ja pienlaskutuslisineen lähes 15 euroa. Luonnollisestihan näitä ei saa mistään lähialueen askarteluliikkeistä että siihen kaatui sekin hanke ainakin toistaiseksi...

...ja sitten valmiita, joissa on jo saumauslaastitkin laitettuna.

Tänään oli se surullisenkuuluisa filosofian koe ja on pakko sanoa, etten ole mitään ikinä vetänyt näin lonkalta. Mutta eiköhän se läpi mene kuitenkin... Pääasia että sai senkin pois alta.

Tänään on muuten tasa yhdeksän vuotta siitä kun haettiin Köppelström meille kotiin. Mie niin elävästi kyllä muistan sen hetken, kun ekan kerran mentiin kahtomaan pentua joskus marraskuun alussa ja heti ensi töikseen kun päästään ulos autosta kasvattaja esittelee meille Kössin kuolleita pentuesisaruksia, jotka jotka oli vaan heitetty pihalle kennelrakennuksen oven viereen ja varikset oli nokkinu ihan verille... Että tälläsiä traumoja sain yhdenksänvuotiaana :D Onneksi huomio kuitenkin kiinnitty enemmän siihen Kössiin, niin ei tuo ainakaan niiden tuolta reissulta tulleiden hyvien muistojen yli jyrää.

Kössi 9v, elämäni toinen kolmesta miehestä.

Köpö sitten haettiin tosiaan 22. joulukuuta 2002 ja sen jälkeen kenenkään elämä tässä talossa ei ole ollut ennallaan. Tuo otus merkitsee minulle niin paljon, että en edes osaa kuvitella elämää ilman sitä. Toivotaan että herra jaksaa vielä monta vuotta maleksia pihavahtina ja elää täydellisen laiskaa vanhan koiran elämää :)