Kiirettä pitää

Ausseista on palattu tuttuihin ja turvallisiin Suomen piireihin ja työn touhussa ollaan taas.

On taas tämä bloggaaminen vähän jäänyt kun koulutöitä on vaikka muille jakaa. Yhdistelmätutkinnon suorittaminen ei aina ole niin herkkua, varsinkin kun kaikki projektit kasaantuu just ennen joulua ja ennen kesälomaa.

Australiaan paluu tuntuu kiehtovalta ajatukselta...

Homman nimihän on siis, että IB- juttuja pitää kirjoittaa ja paljon! 3000 sanan essee tuotesijoittelusta, tehdä noin kymmensivuinen dokumenttikässäri westerneistä, tehdä lyhytelokuva tarvittavine raportteineen sekä suullinen 10 minuuttia pitkä analyysi elokuvasta Miehuuskoe.

Sen lisäksi miulla alkaa keväällä YO-kirjoitukset yhteiskuntaopin merkeissä ja oon vielä saanu itsenäisiä videoprojekteja survottua tähän ennen joulua peräti kaksi kappaletta. Keväällä on sitten IB Englannin kirjalliset kokeet, suulliset on onneksi ohi. Niin ja oon lähdössä Taitaja 2012 ammattitaitokilpailuun, joten siihenkin on muutama harjoitustyö tehtävä ennen varsinaista koitosta.

Tääkin aika miun piti käyttää tuon Independent Studyn (kässäri) kirjoitteluun, mutta jotenkin olen taas ihan hukassa siitä mistä aloittaisin. Ensimmäisen version deadlinekin häämöttää uhkaavasti ja mie en tiedä ees mistä tyyliin aloittakaan. Hip hurraa.

Tajuttiin myös Jennan ja Piian kanssa, että tää viikko oli meidän viimeinen ammatillinen viikko koulussa. Kaikki tarvittavat kurssit on käyty ja loppuvuodeksi suuntana on lukion ihmeellinen maailma. Toki myö amiksella vielä pyöritään kun on näitä projekteja ihan tarpeeks joten turha luulo et meidät saa sieltä lopullisesti pois. Lopputyö tehään kaikki kolme vasta neljännen vuoden puolella, joten taakka tän kevään osalta kevenee ees vähäsen.

Tuntuu tosi oudolta, että tää on muille luokkalaisille viimenen vuosi. Muistan vieläkin meidän ekan videokurssin kuin eilispäivän. Nää kaks ja puoli vuotta on hurahtanu ihan älyttömän nopeesti. Hassua, mutta hyväksyttävä se on.

Itselle ainakin ihan hyvä, että saa vielä neljännen vuoden viettää Outokummun rauhassa pohdiskelemassa omaa tulevaisuutta. Jos tästä työmäärästä selviän, niin välivuoden pidän ihan hyvällä omatunnolla.

P.S. Tähän postaukseen päättyy miun englanninkielisen blogin taival. Yritän pitää pikapäivityksin tän blogin ajan tasalla ja valitettavasti englannin kanssa suhratessa kuluu niin tuhottomasti aikaa, että tähän olisin saanu ehkä puolet kirjotettua siinä ajassa missä mie nyt tän räävin kokoon.